19.3.2025 Ateneum: Rajojen rikkojat

Fanny Churberg: Tyttöjä rannalla (1869). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Arvid Souranderin lahja. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Elisabeth Jerichau-Baumann: Naisen pää (1874). Göteborgin taidemuseo. Kuva: Göteborgin taidemuseo / Hossein Sehatlou

Aika: ke 19.3.2025 klo 16.15
Paikka: Ateneum, Kaivokatu 2
Hinta: Luentomaksu 10€ (kortimaksu paikan päällä) + museon sisäänpääsymaksu (20€, alennusryhmät 12€, museokortti käy)

Sitovat ilmoittautumiset ja peruutukset 4.3.2025 mennessä. Tämän jälkeen laskutamme osallistumismaksun kaikilta ilmoittautuneilta, vaikka et pääsisi paikalle.

Lisätiedot: Viljami Wiirilinna p. 0408283352 viljami.wiirilinna(at)outlook.com

Tervetuloa tutustumaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä HPKY:n seurassa Ateneumin Rajojen rikkojat - 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat -näyttelyyn. Näyttely tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvulla Saksassa opiskelleiden ja työskennelleiden naistaiteilijoiden töitä. Heidän aikanaan naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Rajojen rikkojat raivasivat tietä seuraavien sukupolvien taiteilijoille.

Ennen omatoimista näyttelykierrosta kuulemme tilaamamme 30 minuutin johdantoluennon näyttelyyn liittyen. Tapaamme Ateneumin museokaupan aulassa klo 16:15. Suosittelemme, että viette päällysvaatteet säilytykseen ja siirrytte tämän jälkeen museokaupan alassa sijaitsevalle ryhmässäkassalle, josta voitte itse ostaa suoraan pääsylipun/ näyttää mahdollisen museokorttinne. HPKY perii siis osallistujilta erikseen korttimaksuna vain introluentomaksun 10 € ja jokainen hoitaa tämän lisäksi itselleen museon pääsylipun.

Saadakseen paremman koulutuksen, 1800-luvun taiteilijoiden oli matkustettava ulkomaille, kuten Saksan Düsseldorfiin, Dresdeniin, Müncheniin ja Berliiniin. Naiset saivat opiskella vain miestaiteilijoiden yksityisoppilaina tai heidän naisille perustamissaan taidekouluissa. 

Matkustaminen oli hidasta, toisinaan vaarallista sekä vaati erityisjärjestelyitä, koska naisen ei ollut sallittua matkustaa yksin. Matkustaminen vaikutti myös teosten aiheisiin: maisemia suositeltavampia aiheita olivat kukat, asetelmat ja muotokuvat. Naiset pukeutuivat ajan muodin mukaisesti vannehameeseen, joten maalaaminen oli helpompaa sisätiloissa kuin luonnossa. 

Rajojen rikkojien taiteilijat työskentelivät aikana, jolloin naisilla ei ollut vielä äänioikeutta. Naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä: avioitumisen myötä työ taiteilijana piti useimmiten lopettaa. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. 

Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä ja sen kuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Se nostaa esiin Saksan merkityksen taidemaana ja matkakohteena verrattuna Ranskaan, jota on tutkittu paljon enemmän. 

Yli 50 taiteilijaa

Kaikki Rajojen rikkojien taiteilijat Pohjoismaista, Baltiasta, Saksasta ja Puolasta opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla. Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat muun muassa Fanny Churberg, Alexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg sekä ulkomaisia Jeanna Bauck, Mathilde Bonnevie-Dietrichson, Marie Ellenrieder, Julie Hagen-Schwarz, Elisabeth Jerichau-Baumann, Magda Kröner, Amalia Lindegren, Emmy Lischke ja Bertha Wegmann. Näyttelyssä nähdään myös Suomen ensimmäisen naispuolisen tieteellisen kuvittajan Hilda Olsonin piirroksia Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista. Esillä on maalauksia, veistoksia ja piirroksia yli 50 taiteilijalta, joista kaikki olivat naisia.  

Kansainvälisen näyttelyn yhteistyökumppanina ja yhtenä teosten lainaajista toimii Düsseldorfin Kunstpalast, jossa toinen versio näyttelystä nähdään Ateneumin jälkeen syksyllä 2025.

19.3.2025 Ateneum: Rajojen rikkojat

*
*
*
*
*

TILASTOTIEDOT

HPKY joutuu vuodesta 2024 lähtien keräämään opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimuksesta opinnolliseen toimintaansa osallistuvien taustatiedot, jotka toimitetaan anonyyminä koosteena eteenpäin Tilastokeskukselle. Emme käytä tietoja muihin kuin tilastollisiin tarkoituksiin ja käsittelemme kerättyjä tietoja luottamuksellisesti.

*
*
*

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.